Yksinäisyyden painolasti
Yksinäisyys koskettaa isoa osaa suomalaisista jossain elämänvaiheessa. Yksinäisyys ei ole ikään sidottua, vauvakin voi olla yksinäinen, mikäli häneltä puuttuu vuorovaikutus ensisijaiseen hoitajaansa. Vauva on silloin apaattinen, eikä yritä ottaa kontaktia hoitajaansa.
Esimerkiksi koulun vaihto, muutto uudelle paikkakunnalle, ero tai puolison kuolema ovat yleisiä syitä yksinäisyyden kokemukseen. Myös sinkkuna eläminen tai yksinhuoltajuus voivat aiheuttaa yksinäisyyttä. Parisuhdekaan ei välttämättä säästä yksinäisyydeltä. Yksinäinen voi olla muiden seurassakin ja silloin kokemus saattaa tuntua hyvin pahalta. Ympärillä tuttuja ihmisiä, mutta ei ketään, jonka kanssa olisi luontevaa olla.
Kaikki eivät halua olla isossa porukassa, koska eivät tunne oloaan kotoisaksi väen paljoudessa. Silloin riittää yksikin ystävä. Ystävä, jolla voi olla ratkaiseva merkitys toisen ihmisen hyvinvointiin.
Yksinäisyys vahingoittaa terveyttä
Yksinäisyys sairastuttaa fyysisesti ja psyykkisesti. Pitkään yksinäisyydestä kärsineet kokevat kivun kovempana, heidän stressitekijänsä ovat koholla, unettomuus ja itsetunnon murentuminen nakertavat ja yksinäinen ajautuu toivottomuuden kierteeseen. Alakuloisuus lisääntyy ja voi muuttua masennukseksi, mikä taas ruokkii kotiin jäämistä entisestään. Sydän- ja verisuonitaudit, kuten myös vastustuskyvyn heikkeneminen ovat yhdistetty yksinäisyyteen. Turun yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessorin mukaan riski kuolla ennenaikaisesti yksinäisyyteen on jopa suurempi kuin sydän- ja verisuonitauteihin.
Häpeä, ulkopuolisuuden tunne ja pelot ovat yleisiä yksinäisillä.
Apua yksinäisyyteen
Joku voi viihtyä yksin ja omissa oloissaan, mutta se ei ole sama asia kuin yksinäisyys. Muutamat haluavat jopa elää erakkoina metsämökissä. Se on oma valinta silloin.
Yksinäisyys ei ole oma valinta, jos se olisi, niin silloin ihminen ei kärsisi yksinäisyydestä. Meistä jokainen tarvitsee läheisyyttä toisen ihmisen kanssa, juttukaverin ja tunteen siitä, että on tärkeä jollekulle. Harrastuksista voi suurella todennäköisyydellä löytää ystävän. Tämä vaatii hiukan aktiivisuutta itseltäkin; tunnin lopussa voi jäädä hiukan juttelemaan, eikä kiiruhtaa pikaisesti ulos. Punaisella Ristillä on ystävätoimintaa, josta voi kysyä ystävää itselleen, kuten myös seurakunnilla. Taloyhtiön pihallakin voi solmia ystävyyksiä: Jää hetkeksi istumaan pihan penkille aina välillä. Juttukaveri voi ilmestyä milloin vain.
Yksinäinen voi olla ikään, sukupuoleen, kansallisuuteen katsomatta. Mikäli et löydä apua omaan tai lähimmäisesi yksinäisyyteen, niin ota ILOITAan yhteyttä! Soita, laita sähköpostia tai naputtele yhteyslomakkeen kautta. Meiltä löytyy ystävä, olitpa ikäihminen, lapsi, nuori, vammainen, aikuinen, veteraani, päihde- tai mielenterveyskuntoutuja tai vaikkapa maahanmuuttaja. Älä jää yksin, me autamme ja kuuntelemme Sinua.
Ystävällisesti,
Tuija