Nukuthan vielä hetken..
Väsyneet lapsiperheet eivät nykyään peittele väsymystään ulkomaailmalta ja hyvä niin. Aikaisemmin tapana oli olla jo väsymyksen tuolla puolen, mutta jatkaa ja jatkaa, vaikka keho ja psyyke huutivat halleluujaa. Kenen etua tällainen toiminta sitten palvelee? Ei ainakaan lasten, eikä toki koko perheen. Lapsia ja perheitä on niin erilaisia, että tietämättömien ikävät kommentit jaksamattomuudesta lisäävät vain perheiden pahaa oloa.
Puheet siitä, että kyllä sitä vaan ennen vanhaan hoidettiin vauvat ja vaarit töiden lomassa, voi olla tottakin. Hmm, mutta oliko se totta myös vanhempien kannalta? Ei ollut, ei. Ihan yhtä väsyneitä silloinkin oltiin, mutta sellaisesta ei sopinut puhua, muuten saatettiin haukkua laiskaksi. Lisäksi perheet elivät monesti usean sukupolven yhteisössä, joten kotityötkin jakautuivat useammalle hengelle.
Tänä päivänä tilanne ei ole sama: On yksinhuoltajia, vuoroviikkovanhempia, perheitä töiden ja lastenhoidon tasapainottamisessa.. Näihin kun lisätään huonosti nukkuvat ja yöllä kukkuvat lapset, allergioista ja refluksista kärsivät.., ei ihme, että väsytään. Kaikilla ei ole tukiverkkoa ympärillään, ei ketään, joka auttaisi tiukassa paikassa.
Me autamme sinua ja perhettäsi. Hanki rohkeasti apua lasten- tai kodinhoitoon tai vaikka molempiin. Kenenkään ei pidä polttaa itseään loppuun, eikä siitä hyödy ketään. Ota meihin yhteyttä, niin sovitaan sinulle sopiva palvelu. Soita tai laita viestiä.
Ystävällisin terveisin,
Tuija
